#7 Hyvät ihmissuhteet


Nostetaanpas seitsemäntenä onnellisuutta lisäävänä asiana esiin hyvät ihmissuhteet. Olen itse viime aikoina sekä joutunut että saanut miettiä niiden rakennuspalikoita.

Perhe on tärkein, ja sen tapahtumat ovat tietenkin elämän keskiössä. Läheisistä ystävistä sanotaan, että ne lisäävät onnellisuutta ja kuulemma jopa pidentävät elinikää. Hieno homma! En epäile. Onhan se korvaamattoman arvokas tunne, että joku on minun puolellani hyvässä, pahassa, arjessa ja juhlassa. Vapaaehtoisesti vieläpä. Yhtä arvokasta on se, että minä puolestani saan vastaavasti elää ystävän mukana hänen ylä- ja alamäissään, tasaisia jaksojakaan unohtamatta. Ei sitä elämäänsä ketä tahansa sisään kutsu.

Jokaisella kuuluisi olla mahdollisuus kokemukseen hyvästä ystävätapaamisesta. Sellaisesta, jonka jälkeen askel on kevyt kuin voikukan höttönen kesätuulessa. Tai mahdollisuus ystävältä tulleeseen viestiin, joka johtaa poukkoilevaan viestiketjuun. Sellaiseen, joka saa molemmille pitkään kestävän hymyn huulille.

Joskus kuitenkin käy niin, että ystävyys ei äkkiä tunnukaan mukavalta. Mahdollisesti tiedät syyn tilanteeseen hyvinkin tarkasti, mutta syy voi olla myös hämärän peitossa. Ei vain tunnu hyvältä. Jos tilanne on jatkunut jo pitkään samanlaisena, kannattaa kuunnella itseään, koska
ystävyyden kuuluu olla elämää parantava asia, ei stressaava tai mieltä alas painava. 
Aina ei toimimaton ystävyys ole sen toisen vika. Ennen kuin lähtee pakkaamaan syyreppua toisen selkään, kannattaa ensin katsoa peiliin. Olenko itse avoimin mielin, omana itsenäni, lojaalina ja hyvätahtoisesti ystävyydessä? Olenko ilmaissut itseäni selkeästi ja suoraan? Asiat pitää ottaa reilusti puheeksi.
Ystävälle pitää uskaltaa kertoa, jos nyt ei ole hyvä. 
Tällöin on hyvä muistaa myös miettiä valmiiksi ehdotuksia asian parantamiseksi, ettei homma mene vain hyvän hengen pilaavaksi syyttelyksi. Näin siis siinä tapauksessa, että asioille on jotain tehtävissä ja siinä tapauksessa, että haluaa ystävyyttä itse jatkaa. Joskus asioista puhuminen auttaa, ja ystävyys jatkuu. Mutta niin ei tietenkään aina käy.

Ei varmaankaan ole fiksua loputtomiin jatkaa ystävyyssuhdetta, jossa toinen ei vaikkapa koskaan itse ota yhteyttä, jossa toisella ei koskaan ole aikaa sinulle, jossa olet aina kuuntelevana osapuolena, jossa toinen hölkkää murheitasi karkuun ja piiloon vetävin askelin tai jossa et voi varmaksi luottaa toisen arvostavan sinua. Sukulaisten ja kumppanin kanssa ihmissuhteet on sinetöity eri tavalla kuin ystävän kanssa. Siksi sanotaankin, että ystävyys voi olla kaikkein herkin ihmissuhdetyyppi. Kavereita on monta, mutta ystävätasolle huolitaan vain harvat ja valitut. Sellaiset ihmiset, joihin luottamus on erityisen vahva. Luottamuksen säilyttäminen sillä tasolla on erityisen vaikea laji.

Kantapään kautta oppineena tiedän, että ystävyys ei ole hyvällä mallilla, jos joutuu jatkuvasti venyttämään omia rajojaan ystävän hyväksi. Joskus silloin tällöin tottakai pitää joustaa tärkeän ihmissuhteen takia, mutta jatkuva, loputon omalla stressaavalla epämukavuusalueella oleminen ei tee itselle hyvää. Ystävyydestä voi liikaa joustamalla tulla suurikin taakka.
Ystävyyden kuuluu aiheuttaa tunne, että on omana itsenään, omine rajoineenkin hyväksytty ja pidetty. 
Jos näin ei ole, vastapuoli on ehkä väärä. Olosuhteiden pitää olla tarpeeksi tasapuoliset ja tarpeeksi mukavat kummallekin.

Minun tehtäväni on opettaa muille, miten minua kuuluu kohdella voidakseni hyvin. 

Hyvät ystävykset ymmärtävät toistensa rajat ja kunnioittavat niitä parhaansa mukaan. Hyvässä ihmissuhteessa myöskin sanat ja teot täsmäävät. Jos niissä on vähän väliä ristiriitaa, luottamus alkaa lohjeta. Yleisen tiedon, sanonnan ja omankin kokemukseni mukaan kannattaa luottaa ehdottomasti ensisijaisesti toisen ihmisen tekoihin. Ja kiireestä...  Aina jatkuva ja toistuva kiire on sitä, että tämä ihminen ei pidä sinua tärkeyslistallaan kovin korkealla.

Kun elämä vie eteenpäin ja elämäntilanteet muuttuvat, osa ystävistä jää valitettavasti taakse. Jos yhteistä halua ystävyyden säilyttämiseen on riittävästi, mikään ei ole mahdotonta. Jotkut ystävyydet säilyvät onneksi lapsuudesta saakka, vaikka maailma heittelee sinne tänne. Jotkut ystävyydet taukoavat jatkuakseen myöhemmin.

Me

Mistä sen potentiaalisen uuden ystävän sitten tunnistaa? Monet kertovat, että se on tunne. Minun ystävätutkani on joskus piipannut vääränkin ihmisen kohdalla, joten en osaa kertoa, mikä se varma "tunne" on. Ystävyyteen tähtääminen onkin luultavasti melkoista uhkapeliä! Siinä pitää olla vain rohkea ja heittäytyä.

Nautin kovasti, kun saan kuulla näkökulmia erilaisilta ystäviltäni. Minulla on heitä, luottoihmisiäni vain kourallinen. Mielestäni ystävyyden tunne on selkeä halu elää jollain etäisyydellä mukana toisen elämässä, tukijoukkoihin kuuluvanakin tarvittaessa, ja halu auttaa ja tukea toista olemaan nimenomaan oma itsensä. Parhaimmillaan ystävyys on yhdessä kasvamista. Esim. ammatilla, sukupuolella, iällä, elämäntilanteella tai asuinpaikkakunnalla ei ole mitään väliä, jos ystävyydentunne on olemassa. Ystävä on parhaimmillaan kaikkein tärkeimmän eli perheen jatke.

Hädässä ystävät todellakin tunnetaan. 

Ystävän murhe on huomioitava itselle sopivalla tavalla ja sekaantumisentasolla aidosti ja siten, että ystävä kokee saavansa tukea. Olet saanut kunnian olla luottamuksen arvoinen, jos toinen avautuu sinulle itselleen sopivalla tasolla. Arvosta luottamusta. Ja jos ystävä on auttanut sinua surkeimmalla hetkelläsi jollain tavalla, muista huomioida häntä myös tavallisina ja hyvinä hetkinäsi. Hän jos joku ansaitsee sen. Myös ilon jakaminen on luottamuksen osoitus! Kenenkään osaksi ei kuulu tulla pelkät itkusi. Mikään ystävyys ei kestä sitä. Ystävän kertomat hyvät uutiset parantavat päivän!

Hyvät ihmissuhteet lisäävät onnellisuutta. 

Valitse ystäväsi huolella, koska he vaikuttavat paljon siihen, miltä elämänpolkusi tuntuu. 




Rakkaat

Lämpimät kiitokset omille Rakkaille Läheisilleni ja Rakkaille Ystävilleni :). Olette hyvin tärkeä osa elämääni, kuten tiedättekin :). Olette enemmän kuin osasin edes koskaan toivoa :). 




Lueskeltavaa aiheesta:

Takamäki, Merja (2016). Ajanhallinta. Valmennusopas. Oy Nord Print Ab 2016.
Martela, Frank (2015). Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. Gummerus 2015.
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/tutkimukset_paljastavat_nama_asiat_tekevat_sinut_oikeasti
http://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva_olo/viisi_kysymysta_jotka_kannattaa_kysya_itselta_paivittain_parantavat_elamanlaatua
http://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/suunta-hukassa-19-kysymysta-jotka-auttavat-tekemaan-elamastasi-itsesi-nakoista
https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/ala-odota-onnea-tavoittele-sita-onnen-odottamisesta-on-tullut-ilmio/
https://yle.fi/uutiset/3-9005419
http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/oikea-ystava-vai-hashtag-kaveri-ystavyystyyppi-vaikuttaa-jopa

Kommentit