#5 Vapaa-ajan lisääminen.


Jotta elämä olisi tasapainoista ja jaksaminen maksimaalista, tarvitaan aikaa töille ja aikaa rentoutumiselle (pääset aiempaan helitelmään aiheesta klikkaamalla tästä). Ongelmaksi koituu, ainakin minulle, että en meinaa millään löytää kalenteristani aikaa kaikelle. Haluan jatkossa löytää enemmän aikaa myös työn vastapainolle. Epäilen, että aika moni muukin haluaa samaa. 

Neuvohan kuuluu, ihan kenen suusta tahansa, että jätä ylimääräiset ja turhat hommat tekemättä ja tehosta vähän, jotta saat aikaa siihen latautumiseen. Niinkuin miten? Nyt kesälomalla on aikaa ottaa tämä ongelma mietintään, koska siinä hetkessä, kun kalenteri on täynnä ja jatkuvasti tulee lisää merkintöjä sullottavaksi päiviin, ei ainakaan minun luovuuteni riitä järjestämään asioita fiksusti. Arjen keskellä kalenteri sitten vain täyttyy ja täyttyy, ja siihen se menee, että viikonloppuna paikkaillaan, mitä viikolla ei ehtinyt tehdä. Lopulta on vain hätä saada kaikki asiat tehtyä töissä ja kotona. Stressi on kova siinä pisteessä.

Lueskelin oikein tahallani, en ollenkaan vahingossa, neuvoa saadakseni Merja Takamäen kevyehkön kirjan Ajanhallinta (Oy Nord Print Ab 2016). Kirjan nimessä on myös lupaus "ota supervoimat käyttöösi". No niitä kiitos, antaa tulla, olen valmis!

Takamäki pyrkii kirjassa neuvomaan, miten jokainen lopulta muutoksia tehtyään voisi liittyä halutessaan siihen porukkaan, jolla vuorokausi riittää loistavasti kaikkeen tarvittavaan, siis sekä töihin että palautumiseen. Onnellisina tietysti. Kelpaisi minullekin päästä tuollaiseen hyvin organisoituun arkipäivän tuoksinaan! Ole sinä kovasti onnellinen, jos olet osannut järjestää elämäsi siten, että aikasi riittää kaikkeen. Jos ei riitä, niin kurkataan seuraavaksi, mitä tämä Takamäki vinkkasi kirjassaan.

Takamäki neuvoo kevyehköllä, mutta asiallisella otteella omien tavoitteiden rajaamisessa ja asettamisessa sekä luettelee 31 erilaista ohjetta "aikavarkaiden" taltuttamiseen. On ongelma vapaa-ajan löytämiseen sitten huono henkilökohtainen organisointi, toisten ihmisten töiden tekeminen, päättämättömyys, riittämättömät tiedot, epämiellyttävien tehtävien lykkääminen tai perfektionismi niin kirja tarjoaa kolme vinkkiä joka vaivaan. 





No niin. Jos ongelmana on siis esim. se omien lepohetkien puute, kirjassa neuvotaan valitsemaan tavoite, hahmottamaan unelma tarkasti ja miettimään, mitä todellisuudessa niiden toteuttamiseen tarvitaan. Ja sitten neuvotaan pitämään tiukasti nämä mietinnöt mielessä. Lisäksi pitää lepohetkiä lisätäkseen selvittää omat rajat. Pitää siis itse määritellä tarkasti, mitkä asiat kokee jollain tavalla kuuluviksi omaan elämäänsä ja mitkä päättää hoitaa. Muu jää muiden hommiksi. Ja näistä päättämistään rajoistakin täytyy pitää kiinni ei vain haaveissa, vaan arkipäivän pyörityksessä, mikä kyllä lisää homman vaikeusastetta huomattavasti. Tämän lisäksi pitää kuulemma vielä miettiä, jakaako todellisuudessa vuorokautensa tunnit arvojensa mukaiseen toimintaan eli haluamallaan tavalla. Sitten pitää vielä miettiä, minkä elämänsä tarkan toiminta-alueen haluaisi kasvavan ja miten sen voi konkreettisesti saada kasvamaan. Tärkeysjärjestys siis mieleen taas.

Kirja neuvoo muitakin konsteja latautumisajan raivaamiseen kalenterissa. Voi tehdä tehtävälistoja, jolloin hommat tehostuvat, tuntuvat olevan hallinnassa ja tuntuu hyvältä vetää tehdyt asiat listasta yli. Voi priorisoida aina kun mahdollista, ja vaikkapa päättää, että tuon työn siirrän ylihuomiseksi, koska sille on silloin sopivan rauhallinen hetki. Voi yrittää tehdä töitä mahdollisimman usein siinä kohtaa päivää, kun on itselle työntekoon tehokkain aika.Voi rytmittää työntekoa lyhyehköillä tauoilla, jolloin tehokkuus mahdollisesti paranee ja työt tulee tehtyä nopeammin. Turhien keskeytysten välttäminen töitä tehdessä on myös hyvä kikka järjestää enemmän aikaa latautumiselle. Takamäki vinkkasi myös "taikavartista", joilloin voi päättää, että nyt on tasan vartti aikaa tehdä roikkuva pikkuhomma pois murheesta. Tuota kokeilin itse, ja siinä ajassa tuli rikkaruohot kitkettyä. Oli mukavampi alkaa siihen hommaan, kun tiesi, että käytän asiaan vain vartin. Yllätys oli, että se riitti. Muita vinkkejä ajanhallintaan ovat se, että opettelee sanomaan ei, oman ajankäytön tutkiminen sillä mielellä, että mikä on turhaa ja mikä ei. Muita toimivia konsteja ajan vapauttamiseen ovat kuulemma sanan kiire välttely, rauhoittuminen kesken kiireen tunteen, todellisten tärkeiden velvotteiden listaus, tuntihinnan laskeminen omalle ajalle... 

Siis oho! Haluaisinko todellakin käyttää 3000 euroa vuodessa esim. kaupoissa huvikseni kiertelyyn?

Mieluummin pistäisin sen rahan sileäksi vaikka laatuaikaan ystävien kanssa! Uusien rutiinien opettelu voi myös auttaa, jos vanhat tavat ovat aikasyöppöjä. Takamäki mainitsee myös maalaisjärkisen mutta ah niin vaikean yhteen asiaan keskittymisen vinkiksi säästää aikaa rentoutumiselle. Latausajan järjestämisessä ja tavoitteeseen pääsyssä voivat auttaa tietysti myös kunnon kannustavat taustajoukot, kuten niin monessa muussakin onnellisuuteen tähtäävässä asiassa.


Itse päätin käyttää aikaa tämän asian pohtimiseen ennen tulevan lukukauden alkua. Opettajan työssä ei työpaikallaoloaikaa voi juurikaan rytmittää omien tarpeittensa mukaisesti. Enkä voi ammatissani käyttää arkipäivänä itselleni tehokkainta aamupäivää suunniteluun tai vaikka kokeitten korjaukseen. Opettajan homma ei taatusti ole ainoa työ, jossa sellainen jousto on mahdottomuus. Turhien keskeytysten välttäminen kuulostaa suorastaan hyväntuuliselta vitsiltä, koska ajatus ja tekeminen keskeytyvät miljardi kertaa työpäiväni aikana minusta riippumattomista syistä. Illalla ja viikonloppuna töitä jatkaessa tuo on toki hyvä vinkki muistaa. Priorisoivia tehtävälistoja olen jo käyttänyt, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi ajansäästäjiksi, koska pähkäilyn sijaan listasta voi katsoa, mitä seuraavaksi pitää tehdä.

Priorisoinnin parantaminen, rauhoittuminen hetkeksi kesken kiireen tekemisen tehostamiseksi, rajaaminen ja rajoista kiinni pitäminen, keskeytysten poistaminen iltatyöstä, ein opettelu, omien arvojeni ja tavoitteeni muistaminen, uusien rutiinien opettelu ja yhteen asiaan keskittyminen... Nuo kirjan vinkit olivat mielestäni hyvä muistutus siitä, että asiat voi muistaa tehdä toisinkin. Noiden konstien avulla aion jatkossa yrittää entistä paremmin raivata kalenteriin aikaa latautumiseen. Liiallisten töiden rajaamiseen pitää löytyä rohkeus. Olen myös jo päättänyt, että jatkossa työpäivinä vastaan viesteihin vasta työpäivän päätteeksi, en oppituntien jälkeen välitunnilla. Sen ajan, mitä oppilasasioilta ehdin, käytän ihan vain hengittämiseen ja rauhoittumiseen. Olen päättänyt myös kokeilla tehdä viikon pituiset oppituntisuunnitelmat ja suunnittelutyöt keskellä viikkoa aiemman sunnuntain sijaan. Tuntuukohan viikonloppu sillä konstilla pidemmältä latausajalta? Kotitöihin aion ottaa "taikavartin" useamminkin käyttöön, koska se tuntui miellyttävältä ja tehokkaalta keinolta saada pieniä rästihommia tehtyä.

Asioita voi muuttaa! Ei aina välttämättä kovin isosti, mutta ehkä joku pienikin muutos voi riittää, jotta saa latautumisajan kohdilleen.

Tuliko sinulle uusia ideoita oman latautumisaikasi raivaamiseksi?






Kommentit

  1. Hengästyttävän pitkä lista ajatuksia lukemassasi kirjassa oli. Mutta jotkut niistä varmasti hyviäkin. Yliviivattavia listoja olen ainakin itse käyttänyt. Helpottaa kovasti miettimistä. Samoin taikavartin tyyppisiä hetkiä käytän. Päätän, että teen nyt tietyn ajan jotain asiaa. Yllättävän paljon aina ehtii, kun ei päätä, että asia on saatava valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin oli kovasti pitkä lista! Takamäki oli tehnyt hyvää työtä miettiessään vinkkejä kiireisille, vieläpä vinkkien yhdistelmiäkin eri ongelmiin. Se on juuri noin kuin sanot. Jotkut hommat voi tehdä paloissa, joilloin aikaa jää sinä päivänä latautumiseenkin :).

      Poista

Lähetä kommentti